Rikhard Sennett ja yhdessä elämisen vaikeus

Sosiologi Richard Sennett on kirjoissaan käsitellyt kaupunkien kehitystä, työn muutosta ja ihmisten yhteistoimintaa. Sennettin uusin teos ”Together – The Rituals, Pleasures, and Politics of Cooperation” ilmestyi alkuvuodesta 2012. Kirjan johtava teema on yhdessä elämisen vaikeus, joka Sennettin mukaan on modernin yhteiskunnan vaikeimpia haasteita: ”Living with people who differ — racially, ethnically, religiously, or economically — is one of the most difficult challenges facing us today”. (Sennett 2012)

The Craftsman

Sennettin kirjan keskeinen väittämä on että yhdessä eläminen vaatii muutakin kuin hyvää tahtoa: se vaatii taitoa (craft). Sennett kuvaa teoksessaan yhdyvaltalaista community organizer -traditiota 1930-1970-luvuilla Chicagossa elämäntyönsä tehneen Saul Alinskyn (1909-1972) kautta.

Alinskyn organisaattorimenetelmään kuului yhteisön ja sen elinympäristön tunteminen, ihmisten kanssa rupattelu ja juoruaminen, toisilleen tuntemattomien ihmisten saattaminen yhteen, ihmisten kannustaminen puhumaan keskenään kokemuksistaan ja neutraali informaation jakaminen olosuhteiden tilasta. Alinsky ja hänen kouluttamansa organisaattorit myös pidättäytyivät agitoimasta tai antamasta suoria ohjeita siitä, mitä yhteisön ja sen jäsenten pitäisi tehdä oman asiansa ajamiseksi. (Sennett 2012, 50-51.)

Sennettin mukaan organisaattorien ajattelua yhdistävänä piirteenä on ollut ihmisten aktiivisen yhteistoiminnan näkeminen päämääränä ja tavoiteltavana asiana sinänsä, ei ainoastaan välineenä toivotulle yhteiskunnalliselle muutokselle (Sennett 2012, 51).

Organisaattorien mielestä on tärkeää, että ihmiset kykenevät tuottamaan ratkaisuja heitä kiusaaviin ongelmiin toimimalla itse. Yhteisöllinen toiminta on terveen ja kestävän yhteisön keskeinen piirre. Sennet pohtii kirjassaan ihmisten yhteistoiminnan vaikeutta. Yhteistoiminta on vaikeaa koska kyse on oppimisesta, taustaltaan erilaisten ihmisten kohtaamisesta ja yhdessä elämisestä.

Community organiser on meillä Suomessa harvoin käytetty titteli, mutta Yhdysvalloissa se tunnetaan laajasti. Maailman kuuluisin organisaattori on presidentti Barack Obama, joka aloitti työuransa järjestelemällä yhteisön asioita köyhässä chicagolaisessa lähiössä. Amerikassa community organizing-traditio on elänyt vahvana aina 1800-luvun lopun vapautettujen orjien voimaannuttamisohjelmista 1930-luvun työttömien mobilisointiin ja 1960-luvun kansalaisoikeustaisteluista aina näihin päiviin asti.

Yhdessä tekemisen taitoon liittyy selvästi vahva näkemys omaehtoisuudesta ja kollektiivisesta toiminnasta paremman yhteiskunnan rakentamisessa. Suomalaisessa järjestö- ja vapaaehtoistraditiossa on paljon yhteneväisyyksiä community organizer-perinteen kanssa.

Sennettin teos on avartava ja ansaitsisi tulla käännetyksi suomeksi, ettei se jää vain tutkijoiden ja alan harrastajien lukupiireihin. Saksaksi teos jo käännetty, nimellä ”Zusammen”.

Kategoria(t): kaupunkiaktivismi, kaupunkikulttuuri. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s