Asuntolautakunnan puheenjohtajan puheenvuoro

Helsingin valtuusto myöntää minulle tänään vapautuksen luottamustehtävistäni. Olemme muuttaneet koko perhe lokakuun alusta talveksi Saksaan, Berliiniin. Olen vielä yhden kokouksen ajan asuntolautakunnan puheenjohtaja. Tässä yhteenvetoa kuluneesta kaudesta.

Tällä valtuustokaudella olen toiminut puheenjohtajajuuden lisäksi kaupunginhallituksessa Kimmo Helistön varajäsenenä. Vihreässä kaupunginhallitusryhmässä toimiminen toi lisäksi luottamustehtäviä rakennuslautakunnassa sekä kaupunginhallituksen alaisessa konsernijaoksessa.

Nämä luottamustoimet ja varsinkin asuntolautakunnan puheenjohtajuus ovat olleet näköalapaikka helsinkiläiseen asuntopolitiikkaan. Asuntolautakunta kaupungin ainoana asuntokysymyksiin erikoistuneena lautakuntana on ollut merkittävä foorumi asuntopolitiikasta käytävään keskusteluun ja asuntopoliittisten päätösten toteuttamiseen. Ja sitä kautta ikkuna asuntopolitiikan onnistumisiin ja epäonnistumisiin.

Keväällä 2011 osallistuin Säätytalolla eduskuntavaalien jälkeisiin hallitusneuvotteluihin Vihreiden neuvotteluryhmässä asuntopoliittisena asiantuntijana. Kuten muistamme, muutaman päivän pituisiksi tarkoitetut neuvottelut kestivät lähes kuukauden. Hallitusohjelmasta tuli asuntopolitiikan näkökulmasta hyvä ja siellä tehtiin tärkeitä linjauksia, jotka ovat heijastuneet myös Helsingin ja metropolialueen asuntopolitiikkaan.

Tässä mainittakoon mm. valtion tukeman vuokra-asuntotuotannon kasvattaminen ja siihen varattavat riittävät resurssit, erityishuomion kiinnittäminen metropolialueen ja kasvukeskusten asuntopolitiikkaan ja vuokra-asuntotuotannon painottamiseen näillä kasvavilla alueilla sekä pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman jatkaminen. Asunnottomuus on nimenomaan kaupunkiseutujen ongelma ja erityisesti Helsingin. Ryhmärakentaminen tuli ensi kertaa hallitusohjelmaan.

Vuokra-asuntotuotannolle on siis hyvät edellytykset hallitusohjelmassa. Valitettavasti Helsinki – kuten muutkin pääkaupunkiseudun kunnat – ovat jääneet jatkuvasti jälkeen vuokra-asuntotuotannon tavoitteestaan. Varsinkin ns. tavallisten aravavuokra-asuntojen tavoitetta ei ole viimeiseen kymmeneen vuoteen saatu täysimääräisesti toteutettua – kuten ei tosin muitakaan tuotantotavoitteita. Tämä valitettavasti näkyy vuokra-asuntomarkkinoiden kriisiytymisenä varsinkin Helsingissä, jossa niille on eniten kysyntää. Tekemistä siis riittää vielä tulevillekin lautakunnille.

Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen hintataso on karannut Helsingissä tavallisten asunnontarvitsijoitten ulottumattomiin. On signaaleja siitä että kaikki asunnot eivät käy enää kaupaksi mihin hintaan tahansa, ihmisten maksukyky ja kipukynnys on tullut vastaan. Tavallisten työssäkäyvien helsinkiläisten keskitulotkaan eivät enää riitä vapaarahoitteisten asuntojen vuokriin. Vuokra-asuntojen kohtuuhintaisuus on siis merkittävä tekijä ihmisten valinnoissa.

Helsingin kaupungin vuokra-asuntoa hakee samaan aikaan ennätysmäärä asunnontarvitsijoita, lähes 25000 hakemusta. Se kertoo siitä että ihmisten maksukyky vapailla asuntomarkkinoilla ei riitä. Ja siitä että kaikki eivät halua maksaa asumisesta ylihintaa. Moni hakee kaupungin asuntoa koska eivät halua maksaa asumisestaan kohtuuttomasti. On myös tapauksia, jossa esim. perheet ovat luopuneet omistusasunnosta, kun lainakulut ovat käyneet kohtuuttomiksi ja hakevat kaupungin asuntoa.

Valitettavasti monet yleishyödylliset rakennuttajat, kuten VVO, SATO jne. eivät enää rakenna kohtuuhintaisia asuntoja. Korkeaa hintatasoa on myös käytetty hyväksi voittojen maksimointiin pääkaupunkiseudulla. Tähän yritetään löytää ratkaisua Helsingin ja valtion asuntopolitiikasta vastaavan ministeri Krista Kiurun välillä. Tilanteesta kärsivät varsinkin helsinkiläiset asunnontarvitsijat ja ennenkaikkea nuoret, sillä suurin osa (n. 60 %) kaupungin vuokra-asuntoa hakevista on nuoria kaupunkilaisia ja nuoria perheitä.

Pula kohtuuhintaisista vuokra-asunnoista on johtanut myös asunnottomuuden kasvuun Helsingissä. Asunnottomuuden riskiryhmänä ovat erityisesti 20-20 -vuotiaat nuoret, naiset ja maahanmuuttajat. 17.10 vietetään jälleen Asunnottomien päivää (kirjoitan Helsingin asunnottomuudesta erillisen artikkelin tälle blogille).

Vuokra-asumisen suosio on kasvussa. Helsingin kaupungin omistamissa vuokra-asunnoissa asuu n. 120000 helsinkiläistä, siis lähes joka kuudes helsinkiläinen. Kaupungin vuokra-asunnot ovat aidosti kohtuuhintaisia. Kaupungin vuokra-asunto houkuttelee myös siksi että se on turvallinen ja pysyvä asumismuoto. Asuntoa on mahdollisuus myös vaihtaa elämäntilanteen muuttuessa. Osalle pienituloisista asunnonhakijoista se on myös ainoa vaihtoehto. Vuokra-asuminen on monelle myös elämäntapavalinta, ja hyvä niin.

Tänä syksynä olin Helsingin asunto-ohjelman valmistelussa Vihreiden neuvottelijana yhdessä Elina Moision ja Tuula Paalimäen kanssa. Pääagendana meillä oli nimenomaan kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tuotannon kasvattaminen. Nyt Helsingin kannattaa lisätä aravuokra-asuntojen rakentamista, kuten Helsingin valtuuston syksyllä hyvksymässä asunto-ohjelmassa päätettiin. Valitettavasti kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tuotanto näyttää jäävän tulevina vuosina kaupungin oman tuotannon varaan. Siihen pitää luoda hyvät edellytykset myös kaavoituksella ja luovuttamalla riittävästi kohtuuhintaisen rakentamisen mahdollistavia tontteja ensisijaisesti kaupungin omaan asuntotuotantoon.

Näiden neuvottelujen yhteydessä keskusteltiin myös Helsingin asunto-omaisuuden ja asuntoasioiden hallinnan organisoinnista ja hallinnon järkeistämisestä. Ensimmäinen vaihe oli Helsingin kaupungin Asunnot Oy perustaminen tällä valtuustokaudella. Toisessa vaiheessa (eli ensi valtuustokaudella) olisi ajankohtaista Asuntoviraston perustaminen Helsinkiin. Uuteen asuntovirastoon keskitettäisiin asuntoasioiden hoito, asuntojen markkinointi, omistaminen ja hallinto. Lisäksi uusi virasto voisi ottaa asunto-ohjelmien valmistelun hoitaakseensa. Virasto toimisi vahvan asuntolautakunnan alaisuudessa.

Nyt asuntoasioiden hallinta on melko hajallaan eri virastoissa ja hallinnossa, eikä kokonaisuutta hallitse oikein kukaan. Myös vääjämättä tapahtuvan metropolialueen yhteistyön lisääntymisen tai kuntarajojen poistumisen myötä tällä saavutettaisiin hyötyjä. Helsinki on vahva toimija koko metropolialueen asuntopolitiikassa ja kaupunkisuunnittelussa.

Vielä asuntolautakunnan onnistumisiin. Niihin voidaan luetella ensimmäisten autottomien vuokratalojen rakentaminen sekä kaupungin vuokratalojen pääomayhtiön perustaminen. Asunnontarvitsijoitten elämää on helpotettu siirtymällä sähköiseen asunnonhakuun. Asuntojen markkinointia on keskitetty asuntolautakunnan alaiselle Asunto-osastolle, jolloin kaupungin asuntoa voi hakea ns. yhdeltä luukulta. Asuntolautakunnassa on tehty paljon töitä ja käyty keskusteluja vuokra-asumisen arvostuksen parantamiseksi.

Valitettavasti kaikille asunnonhakijoille ei ole pystytty asuntoa vuokraamaan. Olen saanut asuntoa hakevilta monia yhteydenottoja ja saanut kuulla monenlaisia elämäntarinoita.

Asuntolautakunnan johtamalle Asunto-osastolle valittiin tällä kaudella myös uusi osastopäällikkö, Markku Leijo. Onnistunut valinta helsinkiläiselle asuntopolitiikalle. Asuntolautakunnan varapuheenjohtajana ja ahkerana keskustelijana on toiminut Terhi Koulumies. Uudeksi puheenjohtajaksi valtuusto nimittänee tänään Simo Ellilän, joka johtaa puhetta valtuustokauden loppuun asti.

Kiitos vielä Asunto-osaston väelle ja asuntolautakunnan jäsenille kuluneesta kaudesta ja yhteistyöstä! Ja muillekin asianosaisille!

Vesa Peipinen
Helsingin asuntolautakunnan puheenjohtaja
Berliini

Kategoria(t): asuntopolitiikka, kaupunkisuunnittelu, politiikka. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

2 vastausta artikkeliin: Asuntolautakunnan puheenjohtajan puheenvuoro

  1. reijo pipinen sanoo:

    Ei sanaakaan 3540 asunnottomasta. Mietittävää Saksaan.

  2. Vesa Peipinen sanoo:

    Hei Reijo, hyvä huomio! Olin ajatellut kirjoittaa asunnottomuudesta erillisen artikkelin tälle blogille. Lisäsin tuonne tekstiin maininnan siitä. Asia ei ole suinkaa unohtunut. yst vesa

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s